Vanha kelttipariskunta Axl ja Beatrice lähtevät kylästään etsimään kadonnutta poikaansa ja kohtaavat matkallaan nuoren, puremasta haavoittuneen pojan, saksisoturin ja vanhan ritarin, joka paljastuu sir Gawainiksi. Tarinan myötä päähenkilöiden roolit ovat ihan muuta kuin mitä alku antaa ymmärtää ja maailma on kovin erilainen nukkuvan jättiläisen hautaa lähestyttäessä.
Olen suuri arturiaanien fani, joten tämä teos nyt tietenkin oli mannaa sielulle senkin takia, että tarinan vertauskuvallisuus verhoutuu Arthurin legendojen ja aikakauden jälkeiseen Merlinin nostattamaan usvaan. Sen teemoina ovat rakkaus, petos, sodan lait, anteeksianto ja se, mitä hyötyä voi olla monella tasolla kyvystä lopulta unohtaa ja haudata menneet menneiksi ja mitä hyötyjä toisaalta menneen aktiivinen muistaminen tuo mukanaan.Ishiguro on kertojana todella taitava ja kykenee kielellään kuljettamaan myös lukijaansa paksussa usvassa ja hämmentyneenä siihen asti, kunnes usva rakoilee ja vähitellen ohenee, ehkä haihtuu. Eikä Ishiguro silti kerro kaikkea, tulevaisuus ja sen mahdollisuudet jäävät edelleen auki ja toisaalta Ishiguro muistuttaa myös siitä, että totuuksiakin on useimmiten enemmän kuin yksi. Tämä on vahva ja viisas kirja.
